Toka fyssari

Eilen olin toisella fyssari"tuntisella". Vähän jänskätti edelleen mennä, kun tosiaan jalan jumppaaminen oli sen verran työlästä toisena viikkona näistä kahdesta, niin vaikka ortopedi oli positiivisin mielin niin jännitin silti fyssarin tuomiota. Taas tuli palautteena että ne itkua vääntäen tehdyt liikkeet on kannattanut! Tän kerron taas siksi, että jos tätä lukee joku vastaavassa tilanteessa oleva, niin haluan korostaa sitä että ne jumppaliikkeet kannattaa (ja pitää) tehdä silti vaikka kuinka turhauttaisi.

Fyssari oli kuulemma positiivisesti yllättynyt polven edistymisestä, liikkuvuus on hyvä, mikä tarkoittaa sitä että nyt saa alkaa kuntopyöräilemään päivittäin. Liikkuvalla pyörällä pyöräilyä suositeltiin katsottavaksi vasta seuraavalla käynnillä (kolmen viikon päästä), itse pyöräily olis ok, mutta ne äkkinäiset liikkeet esim pysähtyessä on vielä vaarallisia polvelle. Kävely sujuu hyvin, niin tasaisella kuin rappusissa, pientä ontumista tulee pyrkiä välttämään ja muutenkin pitää keskittyä lantion liikkumiseen mahdollisimman tasaisesti. Jalan nostoharjoituksia pitää vielä jatkaa, koska etureisi ei ole edelleenkään kunnolla toiminnassa, turvotusta on vielä jonkun verran mikä häiritsee juurikin tota etureisihommaa.

Uusina liikkeinä tuli siis kuntopyöräily, jalan nostot taakse seisten, porraskävely/askellus, 60-asteen minikyykyt ja jalkaprässi (vaakatasossa oleva) seuraavaksi kolmeksi viikoksi. Lisäksi keskivartalon lihaksia kehoitettiin harjoittamaan säännöllisesti. Vesijuoksua saan mennä kokeilemaan noin viikon päästä. Fyssari oli sitä mieltä että ihan perus kävelyä kannattaa myös harjoittaa, että se kyllä tukee jalan paranemista.

Eilen uskalatauduin myös matkustamaan Jyväskylään ensimmäistä kertaa leikkauksen jälkeen. Alunperin oli tarkoitus tulla junailemalla, mutta junamatka vaihtuikin automatkaan, kun joukkuekaveri Johanna oli myös tulossa tänne "pohjoiseen", niin kävi hyvä tuuri ja pääsin autolla! Koipi oli suhteellisen jäykkänä automatkan (n. 1h45min) jälkeen, johtuen ehkä siitä että lähdin suoraan fyssarilta istumaan pitkäksi aikaa. Mutta siinä kun hetken matkustamisen jälkeen käppäilin niin kyllä se koipi taas oli samanlainen kuin nyt ennenkin tässä on ollut. 

Niin ja Däni lähtee myös sunnuntaina mun mukaan jo Tampereelle, kokeillaan miten pärjätään pikku vilivilperin kanssa!

Pikku unisilmä :)