Tänään jo fiiliksiä purinkin tänne ottaa aivoon-postauksessa. Mut ajattelin nyt kuitenkin tehdä "virallisen" viikko kaks sepustuksen.
Fiilikset on tosiaan ollut vähän maissa nyt kun jalka on lähtenyt turpoilemaan niin rajusti ja oikuttelemaan minkä myötä liikkuminen ja pelkät kuntouttavat jumpat on vähäisempää mitä haluisin. Se mistä saan edelleen olla tyytyväinen on että kipuja ei ole ilmaantunut edelleenkään, sekä jalan liikkuvuus on edelleen yhtä hyvä mitä se on ollut tähänkin asti, tosin se ei kovasti oo myöskään edistynyt turvotuksen takia mutta ei huonontunutkaan. Laitan vielä myöhemmin kuvia jalkakulmasta kun muistan pyytää jotakuta niitä ottamaan.
Se mikä helpottaa kovasti arkisia toimia on se että jalka on kaikesta huolimatta luotettava, joten esimerkiksi housujen laitto jalkaa onnistuu ihan seisten, sukkia laitettaessa pitää varmuudeksi istahtaa ettei tule turhaa horjuntaa. Kepit on kotona ollessa eteisessä, mutta heti ulos lähdettäessä ne lähtevät mukaan tukemaan kävelyä, vaikka niitä ei varsinaisesti tarvitsisikaan.
Leikkausarvet alkaa olla aika siistit, niissä on enää pientä rupea jäljellä, joten ei tarvitse niin huolissaan pelätä enää polven räjähtämistä, vaikka toki kaikki on aina mahdollista tällä "Hannu Hanhella".
Muuta sen ihmeellisempää muutosta en nyt keksi ensimmäiseen viikkoon nähden tapahtuneen.
 |
| Sain ihanan viestin lohduttamaan toipilasaikaa :) |
The walking deadin toka tuotantokausi tuli katsottua, samoin kuin
sillasta ensimmäinen kausi hujauksessa, seuraavaksi pitäisi keksiä mitä
seuraavaksi alkaisi seuraamaan. Mut noiden parissa on hyvin sujunut alkuaika nyt, plus tietenkin emmerdale johon oon jäänyt koukkuun :D
Lähipiiri on suurena apuna ja tukena kokoajan, sillä on niin suuri merkitys ettei sitä ees kykene sanoin sanomaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti