Ensimmäinen kontrolli

Tänään oli vuorossa ensimmäinen ortopedin kontrolli leikkauksen jälkeen.

 Aamulla kun lähdin kotoa, en ollut varma kumpi jännittää mua enemmän; bussimatka ilman keppiä vai se että mitä se tohtori sanoo polven voinnista (ja siitä että olin ilman keppiä). Polven vointi jänniti ehkäpä juuri siitä syystä niin paljon, koska iso lovi kuntoutusajasta meni turvotuksen "hoidossa" ja näinollen jumpat ei tuntuneet tuottavan tulosta.

Noh, bussiin astelin varmoin rauhallisin askelin ja kaikki kolme päivän matkaa meni hyvin (koti-koskiklinikka-koulu-koti), samoin kuin itse ortopedikäynti! Jesss! Ne itku kurkussa väännetyt liikkeet on ollu hyödyllisiä!

Polvikulma on abaut 130 astetta ja jalan nostot sujui niinkuin pitääkin. Tohtori antoi kehuja ja kannustustari peästä toipumisesta, josta tuli niin hyvä mieli et lähestulkoon leijuin kun lähdin ortopedin huoneesta ulos. Mieltä kohotti erityisesti se että koska polvi on lähtenyt toipumaan niin hyvin ja jos kaikki menee edelleenkin hyvin, niin sairasloma (oman alan töistä) loppuu jo heinäkuun alkuun! Mutta tää nyt on vielä yhtä suurta ehkää ja jossittelua, mutta ihanaa toivonkipinää silti!

Uimahallilupaa unohdin kysyä, mut josko se selviäisi huomenna fyssarilla. Haavasta ulos tuleva tikki sulaa ja tipahtaa itsestään pois. Edelleen pitää olla varovainen ettei notkauta jalkaa, noin kuukauden päästä voi alkaa suunnitella oikealla pyörällä pyöräilyä, kuntopyörä tulee huomenna kuvioihin. Kävelyä saa harrastaa omien tuntemuksien mukaan edelleen, kävely ei varsinaisesti edesauta jalan paranemista (mutta ei myöskään hidasta), edelleen jumppa ja se tuleva kuntopyöräily on nyt ne tärkeimmät jutut paranemisen kannalta, joihin pitää keskittyä ja panostaa. Tulehduskipulääkkeillä ei enää pitäis olla vaikutusta turvotukseen, joten niitä ei kannata popsia ellei tuu kipuja. Ja kipuja todennäköisesti tulee, näihin tohtori suositteli ihan rohkeasti ottamaan lääkettä, jotta saa nukuttua yms.

Ja hyvä fiilis senkuin jatkui, kun joukkuekaveri tuli illalla noukkaamaan mut mukaan seuraamaan mein joukkueen treenejä! Oli kiva nähdä kun mimmeillä oli hyvä meininki päällä ja pari uuttakin oli innostunut tulemaan mukaan viime viikon "avointen treenien" houkuttelemana.

Itsekkin hurjana treenasin mukana, kun tein oman kuntouttavan liikesetin siinä seuraillessa treenejä. "Rampatiimin" vertaistuki teki vieressä selän kuntouttavia, niin ei tullut siinäkään yksinäinen olo..

Jjjjeeeeee, ekoissa reeneissä leikkauksen jälkeen!!